Mikä on DMARC ja miksi sillä on väliä?

Kuvittele, että asiakkaasi saa sähköpostin, joka näyttää tulevan sinun yrityksesi osoitteesta. Viestissä kerrotaan, että tilinumero on vaihtunut ja seuraava lasku pitää maksaa uudelle tilille. Lähettäjän osoite on täsmälleen oikea, mutta viestin lähetti huijari.

Tämä on mahdollista, koska sähköposti suunniteltiin aikanaan ilman kunnollista lähettäjän tunnistusta. DMARC on keino korjata tämä puute omalla verkkotunnuksellanne.

SPF, DKIM ja DMARC lyhyesti

Sähköpostin suojaus perustuu kolmeen verkkotunnuksen DNS-asetuksiin tallennettavaan tietueeseen:

• SPF kertoo, mitkä palvelimet saavat lähettää postia verkkotunnuksenne nimissä.
• DKIM lisää viesteihin digitaalisen allekirjoituksen, jonka avulla vastaanottaja voi todeta, että viesti on oikeasti teiltä eikä sitä ole muutettu matkalla.
• DMARC sitoo nämä yhteen. Se kertoo vastaanottavalle palvelimelle, mitä tehdä viestille, joka ei läpäise tarkistuksia, ja pyytää raportit siitä, kuka verkkotunnuksenne nimissä lähettää postia.

SPF ja DKIM yksinään eivät riitä, koska ne eivät tarkista sitä lähettäjän osoitetta, jonka vastaanottaja näkee. Vasta DMARC varmistaa, että näkyvä lähettäjä ja tekninen tarkistus vastaavat toisiaan.

Kolme käytäntötasoa

DMARC-tietueessa määritellään käytäntö, joka kertoo, mitä epäonnistuneille viesteille tehdään:

• p=none: viestit toimitetaan normaalisti, mutta saatte raportit. Hyvä aloitus, mutta ei vielä suojaa mitään.
• p=quarantine: epäilyttävät viestit ohjataan roskapostiin.
• p=reject: väärennetyt viestit hylätään kokonaan. Tämä on tavoitetaso.

Moni yritys on ottanut DMARCin käyttöön tasolla none ja unohtanut asian siihen. Silloin tietue on olemassa, mutta huijari pääsee edelleen läpi.

Mitä DMARC-raportit kertovat?

Vastaanottavat palvelimet lähettävät teille säännöllisesti koosteraportteja: mistä palvelimista verkkotunnuksenne nimissä on lähetetty postia, kuinka paljon ja läpäisivätkö viestit tarkistukset. Raporteista näkee, onko jokin oma palvelu jäänyt määrittämättä, ja yrittääkö joku jo väärentää viestejänne. Raportit ovat koneluettavia, joten niiden lukemiseen kannattaa käyttää työkalua tai kumppania.

Miksi sillä on väliä?

Laskupetokset ja huijaukset. Yrityksen nimissä lähetetyt väärennetyt viestit ovat yksi yleisimmistä tavoista huijata rahaa asiakkailta ja kumppaneilta. DMARC tekee suoran väärentämisen huomattavasti vaikeammaksi.

Viestien perillemeno. Suuret sähköpostipalvelut, kuten Gmail, Yahoo ja Outlook.com, edellyttävät nykyään suurilta lähettäjiltä SPF:ää, DKIMiä ja DMARCia. Puutteellisesti suojatun verkkotunnuksen viestit päätyvät helpommin roskapostiin, myös laskut ja tarjoukset.

Luottamus ja vaatimukset. Asiakkaiden tietoturvakyselyissä ja vakuutusyhtiöiden lomakkeissa kysytään yhä useammin sähköpostin suojauksesta. Kunnossa oleva DMARC on helppo tapa osoittaa, että perusasiat on hoidettu.

Näin otat DMARCin käyttöön

1. Tarkista nykytilanne. Foregonin ilmainen sähköpostin suojaustesti näyttää hetkessä, ovatko SPF ja DMARC kunnossa.
2. Selvitä kaikki palvelut, jotka lähettävät postia nimissänne: sähköpostipalvelu, uutiskirjetyökalu, laskutus, verkkokauppa ja asiakkuudenhallinta.
3. Määritä SPF ja DKIM jokaiselle näistä.
4. Julkaise DMARC tasolla none ja seuraa raportteja muutaman viikon ajan.
5. Kun kaikki oikeat lähettäjät läpäisevät tarkistukset, kiristä käytäntö tasolle quarantine ja lopulta reject.

Yleisimmät sudenkuopat ovat unohtunut lähettävä palvelu, useampi kuin yksi SPF-tietue ja liian monesta palvelusta koostuva SPF, joka ylittää sallitun hakujen määrän. Asetukset kannattaa tarkistaa aina, kun otatte käyttöön uuden postia lähettävän palvelun, sillä juuri silloin oikeat viestit alkavat helposti jäädä tarkistuksissa kiinni.

DMARC ei estä huijaria rekisteröimästä samannäköistä verkkotunnusta, joten henkilöstön tietoturvatietoisuus on edelleen tärkeää. Jatkuvaan seurantaan sopii Turvamittari, joka hälyttää, jos verkkotunnuksenne suojaus heikkenee.

← Kaikki artikkelit